Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Yhteinen asia

 Kuvan lisenssi CC0.Kuvan lisenssi CC0.

Kulutuskulttuurissa yksittäisen kuluttajan tekemät valinnat ovat suorastaan pyhä asia, johon kenenkään ei ole suotavaa puuttua. Ajattelemme, että kun on itse rahansa ansainnut, on vapaa käyttämään ne, miten haluaa. Näin ollen on ehdottomasti jokaisen oma asia ostaa ja kuluttaa mielihalujensa mukaan.

Jokainen kulutusvalinta, jonka väitetään olevan ”oma asia”, vaikuttaa kuitenkin muihin ihmisiin, jo syntyneiden lapsien ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksiin sekä maapallon muihin elämänmuotoihin. Halvan tuontiruoan suosiminen ei ole kohtuutuloisen kuluttajan ”oma asia”. Se on myös polkuhinnoittelun vuoksi toimeentulostaan kamppailevan suomalaisen viljelijän asia. Jos taas ostaa ahtaissa oloissa kasvatetun eläimen lihaa, eikö se ole hyvin paljon myös kyseisen eläimen asia?

Nykyiselle kulutuskulttuurille on ominaista illuusio vapaudesta, joka ilmenee vastuuttomuutena. ”Joku muu hoitaa”, oli kyse sitten kulutuksen vähentämisestä, auton ikkunasta viskatusta roskasta tai kadulla makaavasta tajuttomasta ihmisestä.

Usein kuulee sanottavan, että yksittäisen ihmisen tekemisillä ei ole maailman mittakaavassa mitään väliä. ”Oma asia” on ilmiönä sukua tälle ajatukselle, jonka mukaan myöskään myönteisiä muutoksia ei voi edistää omilla teoilla ja valinnoilla, koska omat teot ovat niin merkityksettömiä.

Voiko yksittäinen ihminen vaikuttaa maailmaan? Järjestelmä, joka kerryttää rikkauksia harvoille muun luonnon, tavallisten ihmisten ja tulevien sukupolvien kustannuksella, pysyy toiminnassa vain yksittäisten ihmisten hiljaisella myötävaikutuksella ja sillä luulolla, ettei omalla elämällä ole merkitystä. Harha yksilöstä, jonka teoilla ja elämällä ei ole väliä, on vain kulutuskulttuurimme surullinen luomus ja sen toiminnan edellytys.

Emme ole kanssaihmisistä ja muusta luonnosta eristettyjä merkityksettömiä yksilöitä, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jossa jokaisella elämällä ja jokaisella teolla on väliä. Kun huomaamme, että ns. omat asiat ovatkin yhteisiä, voimme tuntea parantavaa yhteenkuuluvuutta ja kokea elämämme merkitykselliseksi.

Merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteet kulkevat käsi kädessä vastuun kanssa. Jokaisella aikuisella on vastuu siitä, millaisen maailman osaltaan jättää jälkeensä. Kun yhä useampi havahtuu tähän, jokaisen pienestä mutta merkityksellisestä panoksesta syntyy muutosvoima parempaan.

Loppuun pieni vertaus: Kuvittele vene, jonka kyydissä on aikuisia, lapsia, lukemattomia muita elämänmuotoja ja kaikki syntymättömät sukupolvet. Venettä soudetaan kohti lähestyvää vesiputousta. Onko kenenkään oma asia, mihin suuntaan venettä soutaa? Jokainen aironveto on yhteinen asia. Jokainen rantaa kohti suuntaava veto auttaa ja on välttämätön.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Suur-Jyväskylän lehdessä 5.7.2017.